Hevoset
Yhteys
May 27, 2016
2

Sieltä se vaan kesä tulla tupsahti ja Pepe lähti tällä viikolla laitumelle. Tallin hevoset elelevät ulkona syksyyn asti ja käyvät tallissa vain hoitotoimenpiteiden aikana. Alkavan laidunkauden kunniaksi raspautin ja rokotutin Pepen ja eläinlääkäri varmisti, että ihottuma on parantunut. Tallikaverini teki Pepelle vielä O.T.E -hierontahoidon, joten se on nyt elämänsä kunnossa ja valmis laidunseikkailuihin.

Meillä on nyt ollut jotenkin hyvä yhteys toisiimme, mikä on tehnyt yhteiselosta mukavaa. Pepe on alkanut ihan kunnolla luottaa minuun ja olen löytänyt sekä keinoja että rohkeutta sen pelkojen käsittelyyn. Meistä on tullut hyviä kavereita ja Pepe vaikuttaa onnelliselta.


Rapsutustuokio. Pepe näyttää, mistä pitää hiestää ja minähän hiestän.

Ratsastaminen tuntuu olevan Pepelle mieluista hommaa. Pari viikkoa sitten kysyin tallikaverilta, miltä Pepe vaikuttaa, kun ratsastin sillä kentällä. “Se näyttää iloisen odottavaiselta”, arvioi tallikaveri. Iloisen odottavaiselta! Hevonen, joka tallille muuttaessaan stoppaili kentälle vietäessä n. 20 kertaa matkan aikana ja sai odottamattomia slaageja kentällä. Myös selkäännousu on käynyt helpommaksi. Minulla oli pitkään vaikeuksia päästä Pepen kyytiin korokkeelta, koska se kääntyili sivuun ja peruutteli. Nyt Pepe juurtuu korokkeen viereen paikoilleen kuin tatti. En muista opettaneeni tätä sille, mutta ehkä ratsuttaja sitten on.

Suurin ero liittyy kuitenkin Pepen pelkokäytökseen. Säpsyjalkainen luonne ei ole muuttunut miksikään (eikä muutu), mutta pelot ovat jääneet kakkossijalle Pepen omassa tärkeysjärjestyksessä. Ensijaisesti Pepe kysyy minulta, mitä haluan sen tekevän. Vaikka ideani olisi sen mielestä huono, kuten pesupaikalle tai traileriin meno, se menee vaikka tärisevin jaloin. Jos kohtaamme maasta käsin maastoillessa pelottavan asian, Pepe hakeutuu viereeni kevyelle tuntumalle ja tuntuu sanovan, että “tässä olen, anna mulle toimintaohjeet”.

Tässä kokeilen ensimmäistä kertaa Barefootin rungotonta. Ei ehkä oikein päin kulkemisen tyylinäyte tämä kuva. :)

Barefootin rungoton satula ensikokeilussa pari kuukautta sitten (ja kyllä, minä selässä!). Tämä satula lähtee todennäköisesti myyntiin runkosatulan tieltä. Kiitos Sannalle videosta, josta kuva on kaapattu!

Hyvä karma on säteillyt satulakaupoille asti. Löysin käytetyn Sydneyn koulusatulan Metsäniityn tallin hevoskirppikseltä ja poimin sen mukaani. Satula-asioissa kokeneempi tallikaveri auttoi sovittamaan satulaa kotitallilla. Yllätyimme, kuinka helposti se löysikään oman paikkansa selässä. “Täähän tuntuu istuvan kuin hanska”, hämmästelin.

Eilen ratsastuksenopettajani tarkisti satulan mittaamalla ja arvioi sitä, kun olin selässä. Diagnoosi kuului: “istuu kuin hanska”. Mahtoiko minusta nyt tulla kertaheitolla ratsastajapiirien urbaanilegenda, kun löysin sopivan satulan sovittamatta, omin päin ja vielä kirpputorilta.

Sydneyn koulusatula ensisovituksessa

Luultavasti elämäni paras kirppislöytö, Sydneyn 16-tuumainen koulupenkki.

Onhan tässä vielä pitkä matka kuljettavana varsinkin ratsastamisen kanssa, mutta ilmassa on kyllä ollut paljon kaikkea hyvää ja kaunista! Nyt, kun olen käynyt istuntatunneilla tallin mitään pelkäämättömällä opetusmestarilla, istunta tuntuu löytyvän helpommin kohdilleen myös Pepen selässä. Näin jopa unta tässä yhtenä päivänä, että ratsastelin Pepellä ilman varusteita. Unessa oli niin luottavainen ja hyvä fiilis, että pakkohan sitä kohti on pyrkiä! Nyt loppuu satuloiden ostelu ja alkaa ratsastaminen.

About author

Piia

Piia on 35-vuotias hullu kissamummo, joka on sekaisin myös hevosista.

Lue myös nämä

/ You may check this items as well

letti

Pepen satulasaaga

Sieltä se vaan kesä tulla tupsahti ja Pepe läh...

Read more
WP_20170607_18_08_15_Pro

Miksi minulla on oma hevonen?

Sieltä se vaan kesä tulla tupsahti ja Pepe läh...

Read more
6

Upea kuvakavalkadi Pepestä

Sieltä se vaan kesä tulla tupsahti ja Pepe läh...

Read more

There are 2 comments

  • Aaa says:

    Lycka till!☺

  • Leave a Reply

    Your email address will not be published.