Hevoset
Pepen kanssa klinikalla
February 28, 2017
0

Tämä kuva on napattu traikkuharjoituspäivänä pari viikkoa ennen lähtöä. Sama poni ja sama loimi oli matkassa eilenkin.

Eilen koitti kauan odotettu Pepen klinikkapäivä. Olin ottanut töistä palkatonta vapaata ja heräsin jo seitsemältä aamulla jännittämään. Kymmenen jälkeen lähdin ajamaan kohti tallia ja koukkasin hevostarvikeliikkeen kautta ostamaan kuljetussuojat. Tallilla ehdin juuri ja juuri kaivaa nahkariimun varastosta ja varmistaa, että kuljetussuojat ovat Pepelle ok, kun tilaamani hevoskuljetusrekka kaarsi pihaan ja oli aika lähteä. Tuuppasimme Pepen kyytiin ja käänsimme nokan kohti Vermon Equivet-klinikkaa.

Loppuunkulunutta hammasta ei tarvitse paikata

Kun astelin takanani hiipivän Pepen kanssa tutkimushuoneeseen, eläinlääkäri totesi ensivilkaisulla, että jaahas, tämä poni taitaakin olla mammanpoikia. Mitäpä sitä kieltämään. Pepe rauhoitettiin, hampaat tarkistettiin ja eläinlääkäri totesi suureksi helpotukseksi, ettei ole mitään syytä huoleen. Pepen molemmissa ysihampaissa ylhäällä oli tosiaan kariesta, mutta kyseiset hampaat olivat niin loppuun kuluneet, että ne tippuvat pian itsestään pois.

Paikkaamiselle ei ollut tarvetta, koska loppuun kuluneissa ongelmahampaissa ei ole enää lainkaan tuntoa eli karies ei aiheuta kipua. Lääkäri hioi hampaita siten, että normaali ruoan pureminen ei pääse halkaisemaan karieshampaita ennen aikojaan. Mitään jatkotoimenpiteitä ei tarvita vaan homma on sillä kunnossa.

Kerrankin pääsin röntgenkuvauksiin, joissa kohteena oli joku muu kuin oma keuhkoni!

Normaalia ikääntymistä jaloissa

Seuraavaksi talutin Pepen eri lääkärille röntgenkuvattavaksi ja heppani sai uuden tujauksen rauhoittavaa. Lääkäri kuvasi hampaiden lisäksi myös jalat. Jaloissa oli pieniä iän tuomia muutoksia, jotka eivät vaivaa Pepeä eivätkä estä normaalia käyttöä. Vasemmassa etujalassa oli vähän enemmän kulumaa kuin muissa.

Kokonaisuutena tulokset olivat jopa vähän parempia kuin 2,5 vuotta sitten. Takasissa ei ollut enää nestekertymiä eikä oikeasta etusesta löytynyt mitään niistä vaivoista, joista ostotarkastuksen tehnyt eläinlääkäri oli pari vuotta sitten huolissaan. Esim. kalkkeutumaa ei näkynyt lainkaan, mikä voi toki johtua myös kuvan laadusta tai siitä, että ostotarkastuksen tehnyt eläinlääkäri oli yksinkertaisesti pikkutarkempi.

Tässä vaiheessa Pepe oli niin tymäkästi rauhoitettu, ettei varmaan tajunnut ympäröivästä maailmasta mitään. Sääliksi kävi reppana!

Kun tutkimukset oli tehty, työnsimme väsyneen Pepen takaisin rekkaan. Papereihin kirjattiin, että poni on hyvässä kunnossa ja eläinlääkärit totesivat, että jatka samaan malliin. Olin tuloksista niin onnellinen, ettei hyvä mieleni järkkynyt edes siitä, että hevoskuljetusauton matka tyssäsi keskelle kehä I:n pahinta ruuhkaa moottorivian vuoksi. Odottelimme bussipysäkillä apua noin tunnin autojen viuhuessa ohi ja bussien tööttäillessä. Pepe pysyi suht rauhallisena ja pääsimme ehjinä kotiin.

Elämä jatkuu entiseen malliin

Talliin palatessa Pepe oli ihan hikinen ja sen silmät olivat punaiset kuin viikon ryyppyputken jäljiltä, mutta muuten se oli kunnossa. Rauhoittamisesta oli kulunut niin monta tuntia, että sain jättää Pepen heinäkasan äärelle karsinaan toipumaan. Se oli kuulemma vielä iltatallin aikaan nuokkunut karsinassaan kaikkensa antaneena.

Tänään Pepellä on vapaapäivä ja minäkin pidäkin tallivapaan. Jos Pepe oli eilen vähän raatona palatessaan tallille, niin olin kyllä minäkin! Olin jännittänyt koko päivän, syönyt viimeksi kahdeksalta aamulla ja kenkäni ja sukkani olivat kastuneet lumesta läpimäriksi jo päivällä. Kylmästä ja nälästä tutisten kaarsin lähimpään Hesburgeriin ja ahmaisin kasvispurilaisen muutamalla haukulla, tuskin edes tajusin mitä söin. Väsymyksestä huolimatta nukuin viime yön surkeasti, koska olin vieläkin niin täpinöissäni kaikesta.

Reissu ylitti kaikilta osin odotukseni. Olin henkisesti varautunut jopa lopetuspäätöksen tekemiseen, koska tiedän, että hammasvaivat voivat hevosille olla kohtalokkaita. Sen sijaan sain kuulla, että ei ole mitään hätää.

Eläinlääkärit olivat paitsi rautaisia ammattilaisia, myös ihanan maanläheisiä. Molemmat ottivat diagnooseissaan huomioon sen, että Pepe on 20-vuotias. Eläinlääkäri sanoi, että varmasti löytyy paikkoja, joissa Pepen hammasta olisi voitu lähteä korjaamaan isolla rahalla, mutta siinä ei olisi mitään järkeä, koska luonto hoitaa tilanteen ihan itsekin. Nyt siis vain kevättä ja uusia seikkailuja kohti!  Eilisen perusteella suosittelen todella, todella lämpimästi Vermon Equivet-klinikkaa.

About author

Piia

Piia on 35-vuotias hullu kissamummo, joka on sekaisin myös hevosista.

Lue myös nämä

/ You may check this items as well

letti

Pepen satulasaaga

Tämä kuva on napattu traikkuharjoituspäivänä ...

Read more
WP_20170607_18_08_15_Pro

Miksi minulla on oma hevonen?

Tämä kuva on napattu traikkuharjoituspäivänä ...

Read more
6

Upea kuvakavalkadi Pepestä

Tämä kuva on napattu traikkuharjoituspäivänä ...

Read more

There are 0 comments

Leave a Reply

Your email address will not be published.