Hevoset
Ostin hevosen!
May 19, 2018
5

Päätin vuodenvaihteessa keskittyä blogissani kissa-aiheisiin juttuihin, mutta nyt on pakko käväistä vielä kerran hevosaiheen puolella. Tätä kirjoitusta napsuttaa nimittäin uunituore hevosenomistaja!

Uusi ystäväni muuttaa lähipäivinä Pepen entiselle tallille paddock paradise – ja pihattoyhdistelmään (lisätietoja tallipaikasta täällä). Iloisen uutisen tiimoilta on sadellut niin paljon kysymyksiä, että päätin koostaa vastaukset kerralla tänne blogin puolelle.

Millainen uusi hevonen on?

Reetu ostopäivänä 19.5.

Uusi hevoseni on 6-vuotias, kimo connemararuuna nimeltä Ohana Frederico, kutsumanimeltään Reetu. Reetu on supisuomalainen poni, jonka koko historia on tiedossa. Se on elänyt leppoisaa elämää pääasiassa maastoillen, ulkoillen ja  kaikessa rauhassa ratsun elämää opetellen. Varsana se napsi kaikki mahdolliset palkinnot poninäyttelyistä, mutta on sen jälkeen pysytellyt poissa parrasvaloista.

Ratsastuksellisesti Reetu ei osaa vielä ihmeitä, mutta on sympaattisen ja rohkean luonteensa vuoksi erittäin kehityskelpoinen. Kun Reetu on eri mieltä ratsastajan kanssa, se pysähtyy. Kun se säikähtää, se hätkähtää paikoillaan ja sen polvet notkahtavat. Kun sen antaa tutustua pelottavaan kohteeseen, se pääsee peloistaan nopeasti yli ja matka jatkuu.

Reetua on monessa yhteydessä moitittu vähän hitaaksi ja kasvattajakin on kertonut blogissaan, ettei sillä oikein ole kisaponin luonnetta. Minulle Reetun rauhallisuus ei ole kuitenkaan ongelma vaan etu. Niin paljon kuin Pepestä välitinkin, opin, etteivät rakettimaisen reaktiiviset hevoset oikein sovi käsiini.

Lähtökohtaisesti Reetu tuntuu pitävän samoista asioista kuin minäkin: maastoilusta, uuden oppimisesta, kavereista ja ulkona olemisesta. Se on minusta hyvä lähtökohta yhteiselle taipaleellemme.

Miten löysit Reetun?

Koeratsastamassa maaliskuussa.

Näin Reetun ensimmäistä kertaa Vermon poninäyttelyssä kesällä 2014. Se oli minusta näyttelyn hienoin hevonen, josta en saanut silmiäni irti. Tarkistin ohjelmalehtisestä Reetun nimen ja painoin sen mieleeni. Reetu oli jo silloin myytävänä, mutta olin juuri etsimässä ensimmäistä ratsuhevostani eikä kaksivuotiaan orin ostaminen tuntunut järkevältä.

Tuli syksy ja ostin Pepen, mutta aika ajoin palasin Ohana Connemaras -kasvattajan blogiin lukemaan Reetun kuulumisia. Reetu myytiin ja jatkoin kuulumisten lukemista silloisen omistajan blogista. Vajaan vuoden kuluttua Reetu oli taas myynnissä, koska se oli liian rauhallinen. Samaan aikaan yritin itse pärjätä elämää pelkäävän Pepen selässä. Näiltä ajoilta löytyy myös keskustelu tallinpitäjän kanssa,  kun kirjoitin Reetusta:

Viesti tallinpitäjälle 25.1.2016

Pari vuotta siinä taas vierähti, kunnes jouduin tekemään raskaan päätöksen, että Pepen paikka on taivaslaitumilla. Olin päättänyt, etten osta uutta hevosta ainakaan ennen kesää. Katselin kyllä myynti-ilmoituksia itseäni piristääkseni, mutta en ollut ostoaikaisessa. Vaan kuinkas sitten kävikään: myyntipalstoille putkahti tuttu nimi. Ohana Frederico oli myynnissä omistajan opiskelujen vuoksi.

Hevosen ostaminen ei siinä tilanteessa ollut järkevää tai suunniteltua, mutta en vaan voinut antaa Reetun mennä taas kerran ohi.  Kävin tapaamassa Reetua sillä ajatuksella, että toista kertaa en sitä karkuun päästä ainakaan kokeilematta sitä ensin.

Koeratsastin Reetun valmentajan ja tallinpitäjän tarkkojen katseiden alla ja totesimme ponin minulle sopivaksi. Kiinnostuneita ostajaehdokkaita oli paljon, mutta myyjien mielestä Reetu sopi hyvin minulle, koska tulimme heti hyvin juttuun. Koeratsastin Reetua tiellä ja lumisella pellolla murehtimatta hetkeäkään sitä, onko muita hevosia lähellä, tuuleeko tai mitä ympärillä tapahtuu. Reetun selässä tuli hyvä ja kotoisa olo, lähinnä minua nauratti koko ajan.

Kokeilitko muita hevosia?

Tallinpitäjän nappaama kuva ensimmäiseltä koeratsastukselta.

Tiedättehän sen vanhan viisauden, ettei i-ki-nä pidä ostaa ensimmäistä hevosta, jonka koeratsastaa?  No, minulta se ei ole oikein koskaan onnistunut. En aikoinaan ehtinyt edes ensimmäisen hevoseni, Penni-ravurin, kärryille, kun sanoin jo isälleni, että tuon minä haluan. Pepeä ostaessani olin koeratsastanut peräti yhden hevosen etukäteen. Reetusta taisin tehdä päätöksiä jo vuonna 2014 pelkän vilkaisun perusteella.

Reetu olisi ollut minulla tässä vaiheessa jo pari kuukautta, mutta ensimmäisessä ostotarkastuksessa tuli pieni takapakki. Reetu ontui vähän oikeaa etustaan ympyrällä oikeaan kierrokseen ja syyksi paljastui kengitysvirhe. Röntgenkuvissa ei ollut onneksi mitään vikaa, joten eläinlääkäri ohjeisti korjaamaan kengityksen ja odottelemaan reilun kuukauden.

Kun uusi ostotarkastus tehtiin pari viikkoa sitten, poni sai taivutuskokeista puhtaan nollarivin, eli yhdessäkään jalassa ei ollut ontumaa. Kengittäjän korjaustoimenpide oli siis auttanut. Kun eläinlääkäri näytti vihreää valoa, olin niin helpottunut, että pillahdin melkein itkuun. Silloin oikeastaan tajusin, miten kovasti olin juuri Reetun halunnut, vaikka yritinkin suhtautua järkevän viileästi kaupantekoon.

En siis koeratsastanut tai käynyt katsomassa mitään muuta hevosta. Olin sopinut yhden koeratsastuksen Ouluun, mutta peruin sen heti, kun Reetu läpäisi ostotarkastuksen.

Mitä aiot tehdä uuden hevosesi kanssa?

Reetu on ratsuponi, joka jatkaa opintojaan saman tiimin voimin, joka vastasi myös Pepestä. Kesän ajattelin kuitenkin olla poneineni aivan hunningolla: tutustua maastoihin, antaa Reetun laiduntaa uusien kavereidensa kanssa ja ottaa vaan ihan rennosti.

Reetu on jossain määrin ajolle opetettu, joten aion liikuttaa Reetua myös kärryiltä käsin. Uskon, että leppoisat kärryttelylenkit ovat hyvää vaihtelua sekä Reetulle että minulle.

Oletko päässyt yli Pepestä?

Pepe on ajatuksissani joka ikinen päivä. Minun on vaikea katsoa Pepen kuvia ja ikävöin sen samettista turpaa ja lempeää katsetta.

Sureminen ja ikävä ei muuta kuitenkaan tosiasioita: Pepe on poissa eikä mikään määrä ikävää tuo sitä takaisin. Lopetushetken nähneenä tiedän, että poislähtö oli Pepelle itselleenkin helpotus. Olin kokeillut kaikkeni auttaakseni sitä ja se viimeinen keino osoittautui lopulta oikeaksi.

Palo hevoselämään on surusta huolimatta ollut kova. Olen nyt niin onnellisessa elämäntilanteessa, että hevosenpito omilla ehdoilla on mahdollista. Minulla on mahtavat, hevosystävälliset kontaktit, luotettava ja hevosten hyvinvoinnin huomioiva tallipaikka, ihanat tallikaverit, vakaa työtilanne ja terveyttä. Jos en nyt ostaisi hevosta, koska sitten?

Ei, en ikinä tule pääsemään yli Pepestä, en sen enempää kuin ensimmäisestä hevosestani Pennistä – jälkensä ne kaikki jättävät ja vievät palan sieluani mukanaan. Sydämessäni on kuitenkin rajattomasti tilaa uusille hevosrakkauksille, eikä uuden saapuminen elämään vähennä yhtään roihua aikaisempia kohtaan.  Itkut on nyt itketty ja on (toivottavasti) huolettoman hevoskesän aika yhdessä Reetun kanssa.

About author

Piia

Piia on 35-vuotias hullu kissamummo, joka on sekaisin myös hevosista.

Lue myös nämä

/ You may check this items as well

Kiitos kaikesta, Pepe!

Päätin vuodenvaihteessa keskittyä blogissani ki...

Read more
4

Uusia tuulia: blogi palaa juurilleen ja hevosjutut loppuvat

Päätin vuodenvaihteessa keskittyä blogissani ki...

Read more
letti

Pepen satulasaaga

Päätin vuodenvaihteessa keskittyä blogissani ki...

Read more

There are 5 comments

  • Taru says:

    Onnea Reetusta!
    Kyllähän toi teidän tarina kuulostaa siltä, että näin oli jossain vaiheessa käyvä 🙂

    • Piia says:

      Kiitos! Toivottavasti meidän tarina saa jatkua vielä pitkään ja iloisissa merkeissä. Kyllä se vähän kohtalon sanelemalta ponilta kieltämättä tuntuu. 🙂

  • Emma says:

    Ihanaa, onnittelut! Toivon hartaasti, että kirjoittelisit Reetusta jatkossakin tänne :).

    • Piia says:

      Kiitos paljon onnitteluista! Mä olen kyllä tosi iloisesti yllättynyt, miten moni on toivonut näitä hevosaiheisia blogipostauksia jatkossakin. 🙂 Itsekin tykkään näitä
      kovasti kirjoitella, joten kyllä tässä jonkinlaisia blogiratkaisuja on tehtävä. Voisin perustaa hevosjutuille vaikka jonkin oman rinnakkaisblogin ja siirtää sinne osan Pepen aikaisista matskuista.

  • Liisa says:

    Voi, oliskin tosi kiva lukea teidän kuulumisia! Äänestän blogin puolesta!

  • Leave a Reply

    Your email address will not be published.