Kissat
Esittelyssä Ida
March 30, 2014
4

Huomasin, etten ole missään vaiheessa varsinaisesti esitellyt kissojani, vaikka olen niistä bloggailut ja pari vuotta. Nyt on aika korjata tämä hirmuinen virhe! Koska Ida tuli meille ensin, on luontevinta aloittaa siitä.

ida-ryhdikas
Ida von Düsseldorf

  • – Rotu: maatiainen
  • – Syntynyt: 2008 Ypäjällä, navettakissan pentu
  • – Luonne: kiltti, mutta vähän säpsy ja tahattoman komiikan mestari. Perustyytyväinen kissa.
  • – Lempinimet: Iipu, Piipuri
  • – Lempiruoka: raksut, Whiskas-sapuskat ja kaikki epäterveellinen. Idan harmiksi se ei saa niitä kovin usein.
  • – Tärkeintä elämässä: säännölliset ruoka-ajat ja puhdas hiekkalaatikko
  • – Parasta Idassa:  erittäin uskollinen pieni ystävä, jonka kiintymys ja luottamus ei tule ilmaiseksi
  • – Ikävintä Idassa: ajoittaiset pissailuongelmat ja rahanmeno. Ida on kaikkine eläinlääkärikuluineen tuhansien eurojen kissa.

Idan pentuajat

Noin kuusi vuotta sitten koin elämässäni monenmoisia mullistuksia. Olin eronnut, muuttanut ja menettänyt lemmikkikanini Hepun. Toisaalta elämässä oli paljon hyviäkin juttuja meneillään, kuten orastava suhde nykyisen avomieheni kanssa. Yhdestä asiasta olin varma: halusin kissan.

Julistin suunnitelmani työpaikalla ja yksi työkavereistani kysyi, onko tarkempia speksejä, millainen kissan pitäisi olla. Kohautin olkiani ja tuumasin, että ei mitään väliä, joku söpö kissa vaan. Työkaverini lupasi järjestää asian. Eräänä synkkänä ja myrskyisenä syysyönä työkaverini huristeli Ypäjältä Helsinkiin tuttunsa navettakissan pentu matkassaan. Työkaverini tyttöystävä piteli vänkärin paikalla pientä, mustavalkoista otusta sylissään ja ojensi sen minulle. Nuuhkaisin navetanhajuista pentua, joka katsoi minua happamasti ja alkoi saman tien pyristellä pois sylistäni. Olin myyty.

ida-pentuna
Ida pesulla ensimmäisessä kodissaan.

Seuraavan kolmen päivän ajan pentua kiinnosti kaksi asiaa: ruoka ja onkileluilla leikkiminen. Silittämisestä se ei piitannut pätkääkään ja sylissä olemista suorastaan inhosi. En millään meinannut keksiä tyypille edes nimeä, niin sulkeutunut tapaus se oli. Kolmantena päivänä nimi putkahti mieleeni ihan yhtäkkiä: Ida. Rehellisyyden nimissä ei se siihen jäänyt vaan se sai samalla myös sukunimen von Düsseldorf. Idan koko nimi on siis Ida von Düsseldorf.

Elämä navettakissana oli jättänyt Idan jälkeensä. Hoidin korvapunkit ja muut öttiäiset pois niskanahkaan laitettavan lääkkeen avulla, jonka edellinen omistaja oli antanut Idan mukana. Vaikka pesin sen kahdesti, navetanhaju pysyi sitkeästi monta viikkoa. Idan silmät ja nenä vetistivät ja pian se sairastui kissaflunssan. Eipä siinä auttanut muu kuin tilata kissalle taksi ja lähteä eläinlääkäriasemalle. Ida sai antibioottikuurin ja samalla reissulla sen turkista löytyi kissatäin munankuoria. Seuraavien päivien aikana Ida kieltäytyi syömästä mitään muuta paitsi kuohukermaa ja ihmisten tonnikalaa kädestä syötettynä. Onneksi antibiootit auttoivat ja se toipui ennalleen.

Mörkö tuli taloon

Pari ensimmäistä kuukautta vietin paljon aikaa Idan kanssa kahdestaan. Pikkuhiljaa se lakkasi ynseilemästä ja nukkui yöt ensin vieressäni, pian naamallani. Se tykästyi kovasti myös miesystävääni, joka alkoi olla kaksiossamme vakiokalustoa. Olimme kuitenkin päivisin poissa kotoa töiden vuoksi, joten halusin Idalle seuraa. Mörkö astui mukaan kuvioihin. Mörkö oli valmis ystävystymään Idan kanssa jo ensihetkistä, mutta Ida vastasi ystävyyteen jakelemalla sille bitchslappeja. Loppujen lopuksi molemmat olivat kuitenkin niin pentuja, että ystävyys oli sinetöity muutamassa päivässä.

Mörren kotiutumisen jälkeen Ida alkoi valitettavasti oireilla tavalla, jota siitä ei ole koskaan pystynyt täysin kitkemään pois: se alkoi pissailla sänkyyn. Käytin Idaa eläinlääkärissä uudestaan, se söi taas vähän lisää antibiootteja ja masennuslääkitystäkin Idalle tarjottiin. Feliway haihdutteli näkymättömiä kissaferomonejaan 24/7, mutten huomannut aineen auttavan millään tavalla. Onneksi pissailuongelma väheni niin paljon steriloinnin myötä, että pärjäsimme Idan kanssa yksinkertaisesti siten, ettemme enää päästäneet sitä makuuhuoneeseen.

ida-ja-morko-ystavina

Sopu sijaa antaa.

Hammasremppaa ja muita terveyshuolia

Idan suurin murheenkryyni sisäsiisteysongelmien lisäksi ovat hampaat. Idalta poistettiin alkuvuodesta seitsemän hammasta ientulehduksen ja hammassyöpymän vuoksi. Vaikka taudin etenemistä voi hidastaa hammashoidolla ja oikealla ruokavaliolla, on todennäköistä, ettei Idalla muutaman vuoden kuluttua ole enää yhtään omaa hammasta jäljellä.

Idalla on hammasongelmien lisäksi krooninen kissa-akne eli mustaa noen näköistä likaa leuassa. Sillä on todettu ahtaat kyynelkanavat, minkä vuoksi silmät rähmivät helposti ja niitä saa pyyhkiä yleensä kerran päivässä. Ida on myös alusta asti yskinyt jonkun verran, ilman että siihen on löytynyt mitään syytä. Kaikki nämä ikävät oireet ovat luultavasti viruksen, kuten kissojen herpeksen, aiheuttamia. Siihen ei valitettavasti ole parannuskonstia, mutta oireita voi helpottaa ja lievittää huolellisella hoidolla.

Idan erikoisuuksia

Lemmikki-ihmisten mielestä oma lemmikki on aina jollain tavalla erityislaatuinen, mutta Ida on oikeasti vähän spesiaali tapaus. Olemme mieheni kanssa pohtineet, ovatko jonkinmoiset lievät kehitysvammat kissoilla mahdollisia, koska Ida vaikuttaa vähän jälkeenjääneeltä tapaukselta aina välillä.

Ida ei hallitse kynsiään ollenkaan vaan jää niistä kiinni joka paikkaan. Idan motoriikka on ylipäänsä hakusessa, se sotkeutuu juostessaan usein ihan vaan omiin jalkoihinsa, kaatuu helposti kyljelleen eikä tykkää hyppiä korkeille tasoille. Ida on selvästi kiintynyt meihin, mutta osoittaa sen omien rituaaliensa kautta. Se ei edelleenkään pidä nostelusta eikä syliin ottamisesta, mutta viihtyy vieressäni lähes koko ajan, jos saa itse tulla luokse. Idan lähestymisrituaali on vertaansa vailla. Jos olen sohvalla, minun on vedettävä viltti päälleni ja tehtävä Idalle oma kolo viltille viereeni. Ida hyppää sille tehtyyn paikkaan ja aloittaa tamppaamisen, jonka aikana siihen ei saa koskea, muuten se lähtee pois. Tamppaamisen jälkeen Ida kierähtää makuulle, peseytyy pitkään ja hartaasti ja vasta sen jälkeen silittäminen on sallittua.

Rituaalit ja rutiinit ovat Idalle hyvin tärkeitä myös ruokinnan suhteen. Kukaan muu kotonamme ei tunne kelloa yhtä hyvin kuin Ida, joka on tottunut, että ruoan on oltava kupissa tietyllä kellonlyömällä. Jos unohdun illalla pitkäksi aikaa koneen äärelle, tiedän katsomattakin kellon lyövän yksitoista, kun näytön takaa kurkistaa hyvin vakava, mustavalkoinen kissannaama.

ida-etapaiva

Ida on ilmeikäs tyyppi. Ei jäänyt etäpäivänä epäselväksi, milloin oli aika pitää tauko ja viihdyttää kissaa.

Idan tapa selvitä haasteista on yksinkertainen: se luovuttaa välittömästi. Jos ruoka on liian kovaa hampaille, se ei syö sitä. Jos sijoituskissa käy kimppuun, se lyyhistyy paikalleen. Kun Ida viedään eläinlääkäriin, se kaatuu kyljelleen hoitopöydälle ja valmistautuu kuolemaan. Jos se jää vahingossa vaikka vaatehuoneeseen tai astiakaappiin, se istuu hiljaa ja kiltisti paikoillaan, kunnes joku avaa oven.

Muita erikoisia piirteitä Idassa on sen taipumus kiintyä esineisiin. Sillä on tiettyjä suosikkiesineitä, joiden läheisyyteen se hakeutuu ja tykkää mäklätä ja hipeltää niitä. Listalla ovat mm. tietynlaiset Stockmannin lintulelut, kuminauhat ja oranssi villaviltti. Toisaalta Ida pelkää välillä todella yllättäviä asioita, kuten juustoa.

Kaiken kaikkiaan Ida on kummallinen, mutta äärimmäisen rakas osa perhettämme. Ida hoitaessa tuntuu usein siltä, että tässä on nyt ehkä toimittu vähän luonnonvalintaa vastaan, mutta mitäpä se haittaa, koska se ajaa loistavasti asiansa kotikissana. Ja hei, onhan se söpö – siis juuri sitä, mitä kuusi vuotta sitten tilasin! En luopuisi siitä mistään hinnasta.

ida-ikkunassa

Kun muutimme uuteen kotiimme kerrostalon 4. kerrokseen, Idalta otti oman aikansa hoksata, kummassa
suunnassa ne varsinaiset maisemat ovat. Se tuijotti ikkunasta olohuoneeseen monta päivää. 

 

About author

Piia

Piia on 35-vuotias hullu kissamummo, joka on sekaisin myös hevosista.

Lue myös nämä

/ You may check this items as well

ottaisinko-rescue-kissan

Hankkisinko rescue-kissan?

Huomasin, etten ole missään vaiheessa varsinaise...

Read more
mörkö-laihdutuskuurilla

Rakas, sinusta on tullut pullukka!

Huomasin, etten ole missään vaiheessa varsinaise...

Read more
WP_20170620_18_50_05_Rich

Pojan kanssa seikkailemassa

Huomasin, etten ole missään vaiheessa varsinaise...

Read more

There are 4 comments

  • Minna says:

    Voi että miten ihanaa! Ihan tuli kylmät väreet kun luin kaunista kertomusta Idasta. Olen itse täysipäiväinen kissapöpi, eikä mielestäni mikään ole kauniimpaa kuin todellinen huolenpito ja välittäminen kissasta sekä vastalahjaksi saatu pyyteetön ja lahjomaton rakkaus, jonka kissa osoittaa <3. Ihanaa, että Ida sai juuri teidät! Ja ihanaa, että te saitte juuri Idan!

    • Piia says:

      Kiitos ihanasta kommentista! Olen kyllä monesti kiitellyt kohtaloa siitä, että meille tuli juuri Ida eikä jotain toista kissaa, se on niin persoonallinen tapaus ja ilahduttaa meitä kohelluksillaan päivittäin. 🙂 Toivottavasti saamme pitää sen vielä monta monituista vuotta harvahampaisena ilonamme.

  • Jenni says:

    Käänsin koko kissatarinan miehelleni englanniksi, koska se oli niin hauska, liikuttava ja hieman haikeakin. Olette kyllä saaneet todella persoonallisen kissan! Mieheni tuumi, että voi hyvinkin olla mahdollista, että Idalla on jonkinasteinen “aivovaurio” tms, koska joskus korvapunkit sun muut tuholaiset saattavat noitakin aiheuttaa. Oli miten oli, Ida vaikuttaa fantastiselta misukalta! Toivottavasti välit Mörön kanssa ovat nyt paremmat 😉

    • Piia says:

      Huh, siinähän on ollut hirmuinen homma, kun olet jaksanut kääntää koko tekstin, olen ihan otettu! Hauska, liikuttava ja hieman haikea ovat muuten osuvia adjektiiveja kuvaamaan myös Idaa itseään. 🙂

      Enpä tiennytkään, että korvapunkit voivat saada tuhoa aikaan aivoissa asti, mutta varmasti se on ihan mahdollista. Yksi eläinlääkäri aikoinaan arveli, että Ida saattaa navettakissataustansa vuoksi olla myös sisäsiittoinen, mikä tuo mukanaan erikoisuuksia. Onneksi Ida kuitenkin on yleisesti ottaen varsin hyvässä kunnossa ja tyytyväinen eloonsa.

      Välit Mörköön ovat oikein hyvät, ne ovat keskenään ihan kuin isosisko ja pikkusisko. Ida tosin edustaa sitä pikkusiskoa, vaikka vanhempi onkin. Joskus niille syntyy riitaa pesuhetkien aikana, kun Ida yrittää jyrsiä Mörreltä silmätkin irti pesemisen huumassa. Ymmärrettävistä syistä Mörkö ei oikein hyväksy sitä.

  • Leave a Reply

    Your email address will not be published.